keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Bequia

Mustiguella kaksi yötä riitti meille. Siirryttiin Bequian saarelle ja pitkästä aikaa pystyimme jopa purjehtimaan osan matkasta. Ei siis normaalia koneajoa vasten tuulta ja aaltoja (paitsi viimeiset 2nm). Ankkurilahdelle saavuttaessa ensimmäisenä otti silmään pienten (alle 10m) veneiden suuri määrä. Ankkuri tiputettiin ja se nappasi heti hyvän otteen hiekkapohjasta. Nyt ankkuri onkin jo sen verran kaivautunut että vain ketju tulee hiekan seasta esille. Varmasti pitää, mutta voi nostossa tuottaa jo hiukan ongelmia.

Täytyy myöntää että saareen en ole juurikaan vielä ehtinyt tutustua vaikka täällä on oltu jo useita päiviä. Vain rantakatu on minulle tuttu. Jonnu kävi Sveitsiläisen Annan kanssa saarta kyllä kiertelemässä. Aika täällä on kulunut kaiken maailman puuhasteluissa mm. Öljyt koneeseen ja vaihteistoon vaihdettu, moottorin sinkki vaihdettu, imprelleri vaihdettu (yksi siipi oli jo kadonnut, onneksi tuli tarkastettua imprelleri huollon yhteydessä). Hajonneiden sisustan osien tilalle tehty uusia, lattialauta ja lieden edessä oleva "kahva".
Saarelle tulee Homelessilta heti runsaasti pisteitä halvoista ruokapaikoista. Saarella löytyy lounas paikka jossa ruoka 10-12ec$ (n2.5€) riippuen otatko kanaa, kalaa lihaa, lasagnea, pastaa. Myös paikallinen pizza hut (ei mitään tekemistä sen ketjun kanssa) on tullut tutuksi. Pizza slice maksaa 7ec$ ja jos niitä syö kolme on maha varmasti täynnä. Ruokaa emme juuri siis itse laita, koska kaupoissa ei mitään erityisen hyviä valikoimia ole tarjolla.

Yhtenä päivänä veneemme viereen meloi puolikkaalla surffilaudalla hedelmäkauppias jolta saimme ostettua 10 appelsiiniä joista kaikki syömäkelvottomia. En edes tiennyt että sitrushedelmä voi olla niin kirpeä ja hapan että polttaa kieltä ja huulia. Näillä kulmilla kaupustelijat käyvät metsästä hakemassa hedelmiä ja myyvät ne sitten erittäin herkullisina ja makeina. Raha kuitenkin taisi mennä todelliseen tarpeeseen.

Meidän oli tarkoitus lähteä täältä jo maanantaina kohti st. Luciaa. Saimme kuitenkin kuulla että sy Panthera on matkalla kohti Bequiaa ja jäimmekin tänne odottamaan, sanoivat tulevansa keskiviikkona ja tulivatkin jo aamusta. Meillä kun ei varsinaisesti mitään kiirettä ole mihinkään, niin päivät sinne tai tänne ei haittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti