Ensi kosketus st.Vicentille saatiin kun siirryttiin Carriacoulta Union islandille maanantaina 31.01.2014. Karibialla ei kannata siirtyä maasta toiseen viikonloppuisin, joutuu maksamaan kaiken maailman extroja jos tulli sattuu olemaan edes auki. Union island ei mikään erityisen kiinnostava paikka ole. Taitaa paikan parasta antia olla tulli, eli siellä voi sisäänkirjautua sekä uloskirjautua maasta. Ankkuripaikka siellä on korailleiden suojaama, kovapohjainen ja melko tilava. Unionille päästyämme huudeltiinkin sitten VHF radiolla Calimeralle ja hekin olivat pian lähdössä naapurisaarelta Union islandille, Cliftoniin. Eipä kestänyt kauaakaan kun Calimera olikin ankkuroituneena lähes viereemme.
Oltiin yksi yö Cliftonissa ja siirryttiin aamulla Palm islandille ankkuriin. Matkaa kertyi noin 1nm. Myös Calimera saapui Palmille. Snorklailtiin Palmilla ja nähtiin ihan kivoja kaloja, ja sitä perus kuollutta korallia. Elävää kaunista korallia on nykyään vaikea löytää. Aina snorklatessa näkee vain sitä harmaata kuollutta, siellä täällä pieni pläntti elävää. Snorklailujen jälkeen palatessamme veneille, vastaan ankkuripaikalla seilaili Ranskan lipulla seilaava suomalainen yksinpurjehtia nainen koiransa kanssa. Syötiinkin sitten myöhemmin isommalla porukalla Calimeralla tortilloja.
Seuraavana aamuna siirryttiin takaisin Unionille, koska Palmin ankuripaikka alkoi olla sen verran vellova, että Atlantin ylityskin tuntui tasaiselle siihen verrattuna. Vietettiin jälleen kiva päivä ja ilta Niken ja Hannan kanssa. Tästä paikasta eteenpäin suuntamme haaraantuvat sen verran että emme välttämättä enään tällä purjehdusreissulla tapaa. Calimeran poppoota oli hienoa nähdä ja ikävä heitä tulee.
Aamulla siirryimme Tobaco caysille, tuonne Karibian helmeksikin mainostettuun paikkaan. Matka ei ollut taaskaan pitkä, noin 5nm. Saavuttiin paikalle ja ankkuroiduttiin tutun näköisen veneen viereen. Paikalla oli ruotsalainen LaurinKoster 28, Tua Tua. Ollaan nähty venettä jo neljässä edellisessä ankkuripaikassa joten nyt oli aika mennä juttusille. Venettä oltiin viemässä takaisin Ruotsiin ja miehistöksi oli tullut kaksi lähes valmista lääkäriä. Heidän kanssa vietettiinkin päivä ja snorklailtiin Tobacolla eri paikoissa. Tobacolla olosta pitää maksaa 10ec$/henkilö/yö, maksu menee ilmeisesti luonnon hoitoon ja suojeluun. Myös Tobacon korallit olivat pääosin sitä harmaata massaa. Bongattiin kuitenkin rauskuja, kilpikonnia, kaiken maailman kaloja, meritähtiä, merisiilejä ja hai 1.5. Snorklailu on aina hienoa varsinkin kun vesi on todella kirkasta ja lämmintä. Oltiin Tobacolla pari yötä ja siirryttiin sitten Mustiquelle.
Mustique on rikkaille tarkoitettu saari ja heti paikalle päästyämme saimmekin maksaa 200ec$ (50€) oleskelumaksua. Sillä saa olla paikalla 1-3vrk. Saari on melkoisen pieni, kaunis ja turvallinen. Saarella tallustelee paljon maakilpikonnia, jotka ovat mukavan tuntuisia otuksia. Kaikki on Mustiquella kallista joten saari ei oikein kuulu Homeless styleen ja meille saikin kaksi yötä riittää. Plussana voi vielä mainita että netti täällä toimii myös ankkuripaikalla, joskin hitaasti.
Tässäkin tekstin pätkässä on vain pieni murunen kokemistamme paikoista tai asioista. Kuvat kertokoon tunnelmista sitten taas kun niitä saadaan siirreltyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti