Atlantin ylitys

Lähdimme Atlantin ylitykselle 15.12.2013 klo 15.15 Pantheran Maijun ja Juhan sekä ranskalaisen Maxx Riden Hugoesin saattelemana. Kaksi ensimmäistä päivää menivät mukavasti ilman ylimääräistä häslinkiä. 17.-18.12. välisenä yönä klo 04.00 kuului pamahdus ja huomasimme  Spiirapuomin menneen poikki. Vauhtimme siis hiljeni ja yritettiin löytää uusi suunta, jottei keulapurje läpättäisi. Aamun valjetessa Mikko alkoi tuunaamaan rikkimenneestä puomista patenttiversiota. Patenttiversio kesti kokonaisen päivän ( pidempään kuin ajateltiin) ja sitten sekin hajosi.
Enään ei korjailtu ja jouduimme poikkeamaan optimituulikulmasta.
19.12. n.klo 15. iso aalto yllätti meidät ja tuli kuin varkain avotilaan ja luukusta sisään. Onneksi sisällä ei kastunut kuin matto ja karttapöytä jolla ei onneksi ollut mitään mikä olisi voinut kärsiä merivedestä. Saman aallon mukana huuhtoutui pelastusrenkaamme valon kera. Sitä lähdimme vasta-aallokkoon metsästämään ja saimmekin sen noukittua. Tulipahan harjoiteltua "mies yli laidan-tilannetta". Mikko sai samassa hässäkässä vekin silmäkulmaan. Onneksi ei kuitenkaan jouduttu siinä aallokossa tikkaushommiin.
20.12. n.klo 6 Jonnu huomasi veneen sähköjen kadonneen. Kaikki oli luonnollisesti pimeänä. Onneksi otsalamput olivat hyvin saatavilla. Sen jälkeen alkoi vianmetsästys ja vika oli korjattu n.  tunnin kuluttua. Syynä irti tärissyt johto.
21.12 Yöllä tuuli heikkeni ja pääsimme vain 3-4 solmua. Päivällä AIS hälytti toisen kerran viikon aikana. Kohde oli yhden mailin päässä, mutta mitään emme nähneet. Kovan tähystyksen jälkeen saimme havainnon soutajasta. Olimme itse tulleet siihen mennessä monta sataa mailia. On ne Atlantin yli soutajat vaan kovia tyyppejä!
21.-22.12 välisenä yönä tuuli koveni niin, että otimme purjeen alas ja ajelehdimme pelkällä mastolla 3-4solmua. Parin tunnin kuluttua tuuli heikkeni vähän ja otimme pienen kulman keulapurjeesta ja purjehdimme n.5 solmua. Yön mittaan lisäilimme purjeen pinta-alaa. Aallokko oli inhottava!
22.12. Nautimme aurinkoisesta päivästä. Laitoimme merivedestä kostean maton kuivumaan sprayhoodin päälle pyykkipojilla. Siinä se kuivuikin ehkä tunnin jonka jälkeen se lensi mereen. Sitä ei kuitenkaan saatu pelastettua, se upposi. Kuka laittaa yleensäkin maton kuivumaan kun tietää, että tuulenpuuska voi sen koska tahansa viedä!!??? No onneksi se oli vain matto...meitä lähinnä vain nauratti hölmöytemme.
Ensimmäinen viikko meni nopeasti.
Toisella viikolla ei ihmeempiä tapahtunut. Joulua vietimme syöden pipareita, sienirisottoa puolukkasurvoksen kera sekä suomalaisia karkkeja ja ruisnappeja.Kiitos Pakelle ihanasta puolukkasurvoksesta, Jonnun iskälle ja Tarjalle kiitos hyvistä sienistä, molempien äideille kiitos karkeista, Aulille ja Hanskille kiitos pipareista ja Härmälän telakalle kiitos maistuvista ruisnapeista. Muuten lueskelimme paljon ja annoimme tuuliperäsimen viedä.
Kolmannella viikolla tuulet alkoivat heikkenemään, emme kuitenkaan joutuneet ottamaan konetta käyttöön (muuta kuin akkujen lataamiseen). Huomasimme myös, että toinen akustomme ei toimi niin kuin pitäisi.
Uuden vuoden aattoa juhlistimme lättyjen merkeissä. Mikko nukkui vuoden vaihtuessa ja Jonnu oli vahtivuorossa.
2.1.2014 Nähtiin liberialainen laiva jolta kyselimme säätietoja. Samana päivänä meiltä pääsi kolme kultamakrillia karkuun. Päätimme investoida kunnon kalakoukkuun. Kyllä potutti nähdä ne vonkaleet lipuvan käsistämme! Sitä seuraavana päivänä näimme ylityksen ensimmäiset delffiinit.
4.1.2014 Huomasimme melko pienen hain seuraavan venettämme, sitä katselimme mielenkiinnolla.
Parina seuraavana yönä tuli inhottavia kovia tuulenpuuskia sateen kera. Ne onneksi kestivät vain hetken.
6.1.2014 jouduimme ensimmäistä kertaa koko ylityksen aikana ottamaan koneen purjeen avuksi.
7.1.2014. Saavuimme Barbadokselle ja ankkuroiduimme klo 15.15 UTC aikaa. Matkamme kesti siis tasan 23 päivää!!!

Pikainen yhteenveto matkasta.
Tuuliperäsin ajoi matkasta 98% autopilotti 1.8% ja käsin ohjattiin 0,2%.
Dieseliä kului n.40 litraa. Vettä n.180 litraa.
Spiirapuomin hajoaminen hidasti matkaa huomattavasti, jouduimme luovimaan myötätuulessa.
Isopurjeella teimme matkaa yhteensä 2vrk, muuten matka tehtiin keulapurjeella. Virsarilla ajo ilman spiirapuomia ei onnistu aallokossa.
Vahtivuorot meillä pyöri vain yö aikaan 2-3 tunnin vuoroissa. Sillä jaksoi useimmiten päivät ilman päiväunia.
Kuvia tulossa kuhan siirrämme niitä kamerasta tabletille...nyt rentoudumme ja nautimme;)