Belitong kuvia/photos

Belitong kuvia/pictures

Indonesiassa ei voi välttyä kuvaus pyynnöiltä.

Usein saisi olla kuvattavana aivan väsymykseen asti ja joskus on vain pakko kieltäytyä

Just a normal day on the beach in Indonesia:)

Sininen järvi, joka oli skootteri matkallamme yksi nähtävyys.

Kerrankin menee niin että kuvassa paremman näköinen, kuin livenä.

Danau Kaolin, also known as blue lake. It was born when water started collecting in a kaolin mine. Have to say it looks much better in picture.

Paikallis musisointia

Local music instruments

Tanssiesitys jossa samaa jatkui n.2tuntia

2hours dance performance

Jos roskia ei kierrätetä niin sitten paikalliset polttaa ne.

Poliisisaattueemme

Police car in front of our busses

Paikallinen nähtävyys

Vanha tina kaivos

An old tin mine

Lihansyöjäkasvi josta Mikko hörppäsi mehut

Carnivorous plant. Mikko drank it's juice.

Matteo keräämässä almuja

Our italian friend Matteo

Tappeluksihan se meni kiinalaisen temppelin edustalla.

Mikko kokeili paikallista kamppailulajia (Beripat) jossa tarkoitus saada toisen selkään skraiduja

Voittaja on se jolla vähiten skraiduja selässä.

Local martial arts Beripat. Mikko got to try it  by the chinese temple. There you try to hit each other on back. The one who has more scratches on back loose. Mikko won that fight.

Toinen kiinalaistemppeli ja nyt erilainen tanssiesitys

By chinese temple

Nuoret ei tuota esitystä ihan ensi kertaa varmaankaan kokeilleet.

Paikallisten hymy valloittaa ja saa aina hyvälle tuulelle

Pikku snäkkiä, myöhemmin pöytään kannettiin paljon muutakin

Yammy lunch!

Lisää tanssiesityksiä

More dancing. After their performance, sailors were dancing with them.

"BUBU" on jonkin sortin henki jota vastaan on taisteltava

"Bubu" (that white thing) is a spirit and some local guys were fighting with it.

Isomies painii ja hävisi

Big man fighting with Bubu

Mies näytti oikeasti kaikkensa antaneelle ja paikalliset uskovatkin 

henkimaailman touhuihin. 

Kulttuurierot ovat suuret ja kaikkea ei länkkäri aina ymmärrä, mutta kuulemma tapahtuma oli erittäin pelottava paikallisten mielestä.

Big man looking very tired after fight. For us its sometimes hard to understand that spiritual world they are living in. Their fear was real.

Krokotiili on koko elämänsä asunut tässä naurettavan kokoisessa altaassa.

Paikalliset tarjosivat vielä tikkua että olisi saanut tökkiä, ei kiitos.

Crocodile in a small cage. We got very sad after seeing that.

Suloinen pikku apina, onneksi hieman paremmissa oloissa kuin kroko.

Tarsius...He had a little bit more room than crocodile.

Jonnu pyörähtelee kiven päällä, jokin paikallinen juttu se sekin vissiin on...

"Dancing" on a rock...

Miss Belitong laulamassa kahvilassa

Miss Belitong performing for us. What a great voice!

Seuraavan päivän lehdessä oli iso jutta tapahtumasta

Etusivulla vieläpä!

One day there was a story and picture of us sailors

Belitong 13.-20.10.2016 and island hopping (English)

It's been a while that I posted something. There was so much going on that I actually forgot our blog.
Well, now I'll start from Belitong. First of all, Belitung is the cleanest island in Indonesia. They told us proudly how they have started recycling and we really saw that! We are proud of them aswell!
During that week we spent there, we had lots of activities and met nice people (locals and other sailors).. We were there at the same time with Sail  Indonesia so in the anchorage there were about 25 boats. Nice was that we were also invited to their activities and trips. Indonesian government paid that all.
We went with others to whole day bustrip to east part of Belitong. Very nice dance performances, little hike to few mines, delicious lunch and lots of other culture related things. We also saw miss Belitong and she was singing for us:)
We found it funny that police car was driving all the time in front of us. Felt like celebrities!;)

One day we also hired a scooter and went for few hours ride. Our italian friend Matteo was with us.
Belitong is really one of our favourites in Indonesia!

From Belitong we motored 240nm/2days to Kongsa Besar island. That was a tiny island where were mostly fishermen living with their families. Unfortunately we didn't go to shore at all because as soon as we dropped our anchor, wind started blowing very strongly and got lots of rain. After the rain settled down a little, we saw (really!)  about 100 fishingboats leaving from that island. And of course, they drove very close  to our boat and some of them invited us to their houses.
Next morning we left again. First Mikko had to fight 30 mins to get anchor up.
Mesanak island was 37nm away from Kongsa Besar. Again MOTORING!!! Of course we got also lots of rain, currents against and also fishing traps kept us busy. These "hoppings" from island to island weren't really our favourite...Homeless is a sailingboat, not motorboat!!!Grrr!!!
Great thing was that one other sailor cooked us a dinner in that evening. Didn't really feel like cooking...
Some young boys came also to see us and wanted to come on board to take pics with us. Why not:) Mikko visited also their boat and again was time for fotos.
That island looked also very facinating and we are planning to go back there next year.

So again we stayed only one night and 24.10.2016  05:20 we started our motor and headed to Sembulang. It was 37nm to get there. When we arrived near that anchorage, we noticed, we have nice current with us and some wind so we continued  still 26nm to Nongsa point marina where we cleared out from Indonesia. We arrived there at 17 o'clock, so perfect timing before dark.
Nongsa point marina is very expensive and faraway from everything, but the service was excellent!
We paid 1000 000 Rp for clearing out  (70€), but it was worth it.
In that area, there are only resorts after resorts...we were just swimming in the pool and relaxed.
All in all, great service and friendly staff!

26.10.2016 at 06:30  we left towards Malaysia. About after few mins after departure our motor stopped working. It was just in front of brakewater!Great! Mikko dropped our anchor so we were able to stop our boat before crashing anything. Mikko found the reason pretty fast (diesel valve was closed).
So after a little while, we were motoring again.
On the way we had to cross that shiplane in front of Singapore! We saw about 470 ships in our AIS system...so QUITE busy, huh!
That crossing and 2hours trip to Tanjung Pengel marina went well...Only in the marina we got some problems. So many things went wrong when we tried to tie our boat to that pontoon. Well, at the end all was good and I got more experience to maneuver Homeless alone.

Checking in in Tanjung Pengel was really easy and fast. First harbourmaster, then custom and immigration. All free!
After that we motored about 1nm to north and anchored by the river. Stayed there one night and now we are in Senibong cove marina and we'll rest here for a while

We miss Indonesia already!!!Next year we are planning to go back. Terimakasih & sampai jumba Indonesia! Saya cinta padamu

Viimeiset viikkomme Indonesiassa

Belitungilla vietimme viikon. Aika meni hurjalla vauhdilla ja tapasimme paljon uusia ihmisiä. Paikallisia ja myös purjehtijoita, Belitungilla oli samaan aikaan kanssamme Sail Indonesia Rally, toisin sanottuna jonkin sortin ryhmäpurjehdus Indonesian läpi.
Mekin pääsimme tuosta touhusta hyötymään. Menimme eräälle päiväretkelle joka oli tarkoitettu purjehtijoille ja maksumiehenä oli Indonesia.
Retki starttasi aamulla jo varhain ja kesti n.10tuntia. Siinä ajassa kiertelimme bussilla itä- Belitungin aluetta ja nähtävyyksiä. Liikkeellä olimme kahdella bussilla ja saattajana poliisiauto. Poliisia ei kyllä varmasti tarvittu turvallisuuden vuoksi, vaan ehkä peremminkin siksi että heillä oli tylsää/ison maailman tyyliin kuuluu mennä saattueessa?
Muutoinkin meitä kestittiin huolella ja lounaana oli hummeria, rapuja, kalaa ja kaikkea mitä kuvitella voi. Erilaisia esityksiä oli useampiakin ja olipa meille myös laulamassa itse Miss Belitung. No tuon retken toihuista ehkä kuvat kertovat enemmän....
Niin joo ja täytyy vielä muistaa mainita että Belitung oli vähiten roskainen Indonesian saari jota olemme nähneet, ja muutenkin mukava. Belitung on hyvin suosittu lomakohde paikallisten keskuudessa, tulevaisuudessa varmaan myös monen länkkärin.

Belitungilta pyyhällettiin 240nm / 2vrk Kongsa Besar saarelle, 00°05.045S 104°52.253E
Saari on pieni pieni ja ilmeisesti lähinnä kalastajakylä. Rantaan emme menneet, kun saimme lähes heti saavuttuamme kohtalaisen sateen ja tuulen meitä riepottelemaan. Tulipahan suihku otettua, tuntui tosin kuin painepesurilla olisi peseytynyt...
Seuraavana aamuna nostimmekin taas ankkuria joka oli kivasti jumissa. Aikaa nostoon meni n.30min ja se oli oikeastaan hyvä niin, sillä aurinko ehti nousta sen verran, että näimme jo vähän etemmekin matkan alkaessa...

Seuraava kohteemme olikin sitten Mesanak 00°24.008N, 104°32.937E.
37nm matka pyyhkäistiin tuttuun tyyliin moottorilla, onhan moottorointi sitä Aasian purjehduksen ihanuutta. Vastavirrat, sateet ja kaikki muu kiva, kuten kalapyydykset yms. kruunasivat tämän purjehduksen ja tuntui taas jälleen hetken että miksi v*tussa oikeen teemme tätä... Päivällinen järjestyi onneksi meille naapuriveneen toimesta ja säästyimme sentään kokkailuilta. Illalla muutamat paikalliset pojat kävivät meitä moikkaamassa ja juttelemassa sen mitä englannillaan pystyivät. Halusivat tulla veneelle että saavat otettua meistä kuvan porukassa, mikäs siinä. Sen jälkeen pyysin heiltä saada mennä heidän veneeseen kuvattavaksi, ja eipä tullut vastaan sanomisia heiltäkään.

Taas kerran oli vain yön yli stoppi ja matka jatkui 24.10.2016 klo 0520 kohti Sembulang ankkurilahdukkaa n.37nm. Matka taittui jälleen moottorin voimin ja tällä kertaa jopa ilman vastavirtoja, ainakin pääosin. Ankkurilahdukan kulmilla totesimme että jos vielä pyyhkäistään seuraavat 26nm pääsisimme satamaan jossa mahdollista kirjautua ulos maasta. Pieni laskutoimitus ja päädyimme että se olisi mahdollista ennen pimeää. Moottoripurjehtien virtojen auttaman pääsimme parhaillaan 7kt vauhteja ja olimmekin satamassa jo 17.00, eli tuntia ennen pimeää.
Nongsa point marinaa (01°11.801N, 104°05.846E) kiroan kyllä hinnan puolesta ja sijaintikin on kaukana kaikesta, siis kävellen/autolla. Palvelu heillä kyllä loistavaa ja puitteetkin kohdallaan.
Sataman väki hoiteli meidän uloskirjaukset maasta ja se kustansi 1 000 000Rp, eli n.70€.
Ei tarvinnut itse juoksennella konttoreissa, ja hyvä niin. Maksan kyllä moisesta palvelusta jatkossakin heille jos noilla kulmilla olemme, sen verran suuren palveluksen meille tekivät...

26.10.2016 klo0630 lähdettiin satamasta kohti Malesiaa. Jo lähtiessä oli tieto että meidän tulisi ylittää tuo Singaporen edustan laivaliikenneväylä joka sattuu olemaan yksi maailman vilkkaimpia. No tuo väylä ei ollut meidän ensimmäinen ongelmamme. Lähdettyämme liikkeelle, mutta vielä kuitenkin satama altaassa ollessamme koneemme yhtä äkkiä sammui. Äkkiä ankkuri alas ja vene saatiin sillä pysäytettyä turvallisesti. Vika löytyi pian, Diesel hana kiinni. Pikainen ilmaus ja puolen minuutin kuluttua kone taas puksutti. Huh huh, pientä hikeä vain otsalle nostatti...
Tuo laivaväylän ylitys ja hieman reilu kahden tunnin matka Malesiaan Tanjung Pengelin marinaan meni helposti ilman ongelmia. Tai no oikeastaan kyllähän niitä ongelmia oli kiinnittyessä laituriin. Olisi oikeastaan jo ihan oma tarinansa kuinka kaikki voi mennä kerralla pieleen.
1.ajettiin kylkikiinnitykseen laituriin. Mikko siis minä hyppään laiturille keulaköyden kanssa ja se on tietenkin vantin väärältä puolelta jotenkin mennyt. (vantti= vaijeri joka tuota keppiä veneen kannella pitää pystyssä)
2. Voimakas virta alkaa painaa venettä pois laiturista. Vanttiin syntyy kovat voimat eikä venettä saa edes käsi voimin pidettyä paikallaan. Hetken kuluttua tuo ohut köysi pääsi luiskahtamaan keula knaapista ja minä seisoin laiturilla köysi kädessä veneen mennessä virran mukana.
3. Jonnu oli onneksi veneessä ja hoiteli sen komeasti takaisin laituriin. Nyt laitettiin pikaisesti keulaköysi niinkuin kuuluukin.
4.Veneen perän kiinnitysköyttä laittaessa se taas tapahtui, köysi joka on valmiiksi pleissattu silmukalle irtosi knaapista, siis mitä v*ttua tuli pari kertaa mietittyä!!! Jälleen kerran Jonnu pelasti tilanteen ja kerettiin saada hommat kuntoon ennen kuin mitään vakavaa ehti tapahtua. Keulaan lisättiin vielä toinen köysi varmuuden vuoksi.
5.Olimme aikaisemmin ajatelleet pyytää lupaa olla laiturissa yötä, sitä emme enään halunneet virtojen vuoksi. Lisäksi ohimenevä vene tekaisi ison peräaallon ja keikutti venettämme ponttoonilaituria siihen malliin että hirvitti. TERVETULOA MALESIAAN, JEE HYVÄ ALKU!!
Eipä ole köydet koskaan aikaisemmin luistaneet auki ja sitten kerralla sattui kahteen kertaan.Väsyneenä sattuu ja tapahtuu, kun ei oikein keskittymiskyky enää riitä...

Sisäänkirjautumiset hoituivat kohtalaisen helposti ja kaikki toimistot löytyi saman katon alta.
En voi kenellekkään suositella tuota kiinnittymistä sataman laituriin/aallonmurtajaan. Sen tuki/kiinnitys tolpat on ulkoreunalla n.12metrin välein joten eipä siihen isolla veneellä mahdukkaan. Lisäksi knaappeja/pollareita ei juuri ole. Ensi kerralla ankkurointi lähistölle ja dinghillä paperihommiin.

Paperit saatuamme ajelimme reilun mailin verran pohjoiseen ja jäimme joen reunustalle ankkuriin. 27.10.2016 meillä oli varaus Senibong cove marinaan, 01°29.068N, 103°49.974E jonne pöräytimme jälleen moottorilla n.20nm/4 tuntia. Täällä marinassa vietämme nyt jokusen päivän lepäillen...

Nongsapoint marina, Batam, Indonesia

Saavuttiin juuri Nongsa poit marinaan.
Hinta ihan karmea 400 000rb/yö (26€), ravintolaruokia ei edes tarvitse miettiä... Kirjaudumme täällä maasta ulos niin pian kuin mahdollista.
Seuraavaksi sitten Malesia ja siellä ei enään niin kiire painakkaan päälle kun automaattisesti maahan saapuessa saa 3kk viisumin.

Lisää tarinaa noista meidän aikaisemmista paikoista kyllä tulee kuvien kera, kunhan vain pääsemme johonkin ilman kiirettä. Nyt viimeiset päivät on vaan menty kiireellä...

Huomenna 26.10.2016 lähdemme Malesiaan, Johro bahrulle (Singaporen vieressä)

Uusi-Kaledonia - Indonesia

Perjantaina 12.08.2016
Olimme Noumean satamassa, Port Mosellessa. Lähdimme aamulla hoitamaan maasta uloskirjausta ja tekemään viimeisiä ostoksia.
Maasta uloskirjautumista varten piti käydä ensim Immigrationissa, tullissa ja sitten vielä Port Captainin toimistolla. Hommat hoituivat helposti ja tulipa tehtyä mukava n.5km kävely samalla. Tullista saimme vielä paperin Tax Free dieseliä varten. 
Port Mosellen satamasta on lähdettävä aina ennen klo 1200 muutoin joutuu maksamaan seuraavankin vuorokauden. Lähdimmekin satamasta hieman ennen kahtatoista ja menimme tankkauslaituriin josta otimme dieseliä n.150litraa ja bensaa 20litraa. Diesel maksoi n.70XFP(TaxFree, norm n.100XFP/litra) ja Bensa 110XFP/lirta. 1€ = n.120XFP.
Sitten lähdimmekin hitaasti suuntaamaan kohti ile Ndue saarta. Pääsimme saaren lähettyville ankkuriin hieman ennen auringonlaskua, matkaa Noumeasta saarelle oli vain hieman yli 10nm. Uuden-Kaledonian rannikkoa suojaa suurelta osin koralliriutta ja siinä on siellä täällä aukkoja joista pääsee sisään/ulos. Noissa aukoissa voi välillä olla koviakin virtauksia vuorovesistä johtuen.
Varsinainen matkamme alkoi siis oikeastaan vasta 13.08.2016 aamun valjetessa.
Olimme tarkastaneet että kun pääsemme koralliriutan ulosmenoaukosta klo 09.00 mennessä, matka taittuisi myötävirran viemänä. Loppujen lopuksi käyttämällämme Passe de Uiloe:lla oli vain n.1kt myötävirta, ja olimme päässeet kolmen tunnin purjehduksen jälkeen avomeren puolelle. Sääennusteet olivat lupailleet ensimmäisiksi päiviksi täysin tyyntä ja sitten kovenevaa tuulta. Kenties järjetöntä aloittaa n2500nm pitkä matka täysin tuulettomassa? Olimme kuitenkin sitä mieltä että kun menemme riittävän lähellä rannikkoa niin maatuulet toisivat tarvittavan hönkäyksen liikkumiseemme. Pääsimmekin purjehduksen makuun ja vauhtimme vaihteli alle kahdesta viiteen solmuun. 
Olimme ilmoittaneet myös kavereillemme s/y Libertalia:lle lähdöstämme. Koska meillä ei ollut aikaa hyvästeille niin he tulivat meitä veneellään avomeren puolelle hyvästelemään. Tuulet olivat heikkoja ja he tulivat meitä pohjoisen suunnalta vastaa 40ft Leopard katamaraanillaan. Kohdatessamme he vieläpä heittivät meille pienen läksiäislahjan. He myös kuvasivat dronella (ns.helikopteri kameralla) meidän matkamme tekoa ja ehkä saamme tuon videon vielä joskus julkaistuakin. Uskomatonta että toiset jaksaa lähteä purjehtimaan ihan vain huvin vuoksi useiksi tunneiksi sanomaan meille vain, Hei hei. Kiitos Michelle&Zane.
Ensimmäinen yö matkastamme jouduttiin menemään moottorin voimin, tosin hyvin hitaasti. Seuraava päivä päästiinkin jo kokonaan ilman moottoria, tosin edelleen hitaasti, mutta varmasti. Sitten alkoikin tuulet nousemaan ja useita päiviä saatiin nauttia suoraan takaa tulevasta höykytyksestä. Luvatut tuulet olivat ennusteiden mukaan n.25kt luokkaa. Eräs samalla suunnalla ollut veneilijä tosin sanoi tuulimittarin näytelleen 35kt lukemia. Meiltä tuollaiset mittarit puuttuu joten... Suoraan takaa tuleva tuuli on mielestämme kaikkein inhottavinta purjehtia veneen heiluessa puolelta toiselle. Onneksi tuuliperäsimemme nauttii täysmyötäisistä eniten ja toimii silloin todella hyvin.
Pääsimmekin yli 1000nm komeasti ja olimme kuluttaneet dieseliä vain n.10litraa. Kulutus koostui ensimmäisen yömme moottoroinnista ja jouduimme jokapäivä lataamaan akkuja moottorilla. Aurinkopaneelit olivat purjeiden varjossa suurimman osan päivästä.
Matkalla yksi tankkeri kysyi radiossa millainen vene Homeless on. Oli nähnyt meidät AIS:sin kautta. (Automatic Identification System, toimii VHF radiotaajuuksilla)
24.08.2018 Tuulet loppuivat täysin, oli meidän 12päivä merellä. Matkaa olimme taittaneet reilut 1300nm siis hieman yli puolessavälissä määränpäätä. Moottori siis käymään ja matka jatkui kohti Torres Straittiä, joka on alkoi n.200nm päästä. Mikko asensi toisen tuulettimen sisälle veneeseen, sisälämpötila aamusta jo 32°C ja päivisin yli 35°C.
Kalaa emme ole lautasillemme onnistuneet saamaan, muutakuin purkista (tähän mennessä). Vedämme perässä kahta siimaa ja tärppejäkin meillä on ollut. Aina kuitenkin syystä tai toisesta kalat ovat päässeet karkuun. Kerran katkesi koukku (7/0 kokoa), välillä näimme vain kalan hyppäävän ja sylkevän syötin suustaan jne. Lentokaloja tosin olemme saaneet enemmän kuin tarpeeksi. Niitä lentelee yöllä veneen kannelle, eivätkä ne aina pääse pois. Aamuisin onkin aina lentokalojen laskenta ja kannen siivous. Ennätys toistaiseksi 54kpl.
Matka Torres straitille jatkui hitaasti, viimeinen vuorokausi taisteltiin vielä 0,5-1kt virtoja vastaan heikoissa tuulissa. Moottori sai siis päristä kiitettävän pitkiä jaksoja.

Torres Strait
Pääsimme Bligh entranselle auringon laskiessa 26.08.2016, siis Torressin alku (ainakin meille). Tuulet olivat edelleen heikkoja, mutta virta myötäinen. Pääsimme ilman konetta etenemään. Ensimmäisenä yönä näimme vain kaksi laivaa. Reitillä pitäisi olla vilkas laivaliikenne. Seuraavana aamuna huomasimme että olimme edenneet todella hyvin ja alkoi näyttää että voisimme selvitä ulos ennen pimeän tuloa. Olimme ihmetelleen jatkuvaa myötävirtaa Torressilla. Torressilla vaikuttaa kahden meren vuorovedet, Korallimeren ja Arafuran meren.
Olimme ilmeisesti erittäin onnekkaita kun saimme virtoja vastaan vasta Prince of Wales kanavassa.Nekin olivat luokkaa 0-1.5kt. Tuulet kuitenkin painoivat takaa n.20kt voimalla joten pääsimme ihan hyvin etenemään. Kanavassa konetta käynnistäessä, moottori ei sanonutkaan mitään. Pikainen pähkäily ja avotilan lattia ylös(kiinni ruuveilla). Vika löytyikin sieltä mistä sitä ensimmäisenä oltiin etsimässä. Starttirele oli tärinästä löystynyt ja ei saanut kosketusta. Saman tyyppisen vian kanssa painittiin aikanaan myös Madeiralla ja sen takia noita releitä löytyy varalle läjä...
Kanavan loppupäässä meitä tuli vastaan Australian armeijan alus, ja he kysyivät meiltä perustiedot radion välityksellä. Veneen nimi, rekisteröinti tietoja, määränpää, lähtöpaikka jne.
Aurinko ehti laskea hieman ennen kuin olimme ulkona Prince of Wales kanavasta ja väljemmillä vesillä.
Meille sattui luultavasti todella suuri tuuri Torressia läpäistessä. Olimme lukeneet kovista virroista, yli 5kt jne. Tuulet olivat alkumatkasta heikkoja tai eivät ainakaan liian kovia ja kovenivat sitten kun niitä tarvittiin myötäiseen purjehdukseen. Pääsimme tuon n.140nm matkan vuorokaudessa, emmekä joutuneet viettämään kuin yhden yön siellä seilaten. Laivoja näimme koko reitin aikana vain 2 + armeijan alus. Siis liikennekkin hiljaista.

Olimmekin Päässeet Arafuran merelle.
Matkamme tuossa matalassa meressä alkoi täysmyötäiseen purjehtien pelkällä genualla. Seuraavana päivänä mukaan otettiin vielä isopurje ja mentiin purjeet virsikirjalla, tuuliperäsimen ohjaamana. Tuulet puhalteli 17-22solmun luokkaa + puuskat. Virtoja oli välillä vastaan ja välillä myöten. Onneksi myötävirrat vallitsevina. Kun matkaa oli jäljellä Saumlakiin n.100nm aloimme jarruttelemaan menoa. Olisi mahdotonta päästä perille valoisan aikaan jos jatkaisimme kaikki purjeet ylhäällä. Merellä olisi siis oltava vielä ainakin yksi yö. Otimmekin isopurjeen alas, ja vauhti tippui n.4solmun nopeuteen. Olimme laskeneet näin saapuvamme perille perjantaina aamun valjetessa. Päivän mittaa tuuli vielä tyyntyi niin että moottoria piti ottaa välillä apuun. 02.09.2016 aamulla paikallista aikaa 05.00 olimme jo rannikon läheisyydessä. Oli liian pimeää lähestyä ja karttojen tarkkuudesta alueella ei ollut tietoa. Käänsimme kurssin takaisin kohti avomerta. Hitaasti liplatellen odottelimme auringon nousua.
Auringon noustua lähdimme kohti Saumlakia. Oli hyvä päätös odottaa valoisaa. Matkalla oli paljon paikallisten kelluvia bambu kalastus hökkeleitä, myös paljon pieniä kalastuspaatteja oli ympäriinsä. Päästyämme Saumlakin kulmille emme nähneet yhtäkään muuta purjevenettä. Sitten aloimme etsimään ankkuripaikkaa, meillä oli jonkin verran kyllä infoa ja ohjeistusta mihin ankkuroitua. Päädyimme kuitenkin kerran korallien päälle jumiin. Onneksi pääsimme omin voimin pois ja ilmeisesti mitään vahinkoa ei aiheutunut, ehkä hieman myrkkymaalia kölistä kadonnut. Siirryimmekin väljemmille vesille ankkuriin ja jäimme odottamaan tullia ja muita viranomaisia. Paikallista aikaa klo 08.05 olimme ankkurissa.
n.tuntia myöhemmin laivaston alus tuli vierellemme, kysyimme että haluavatko tulla veneeseen. Sanoivat että mikäs siinä (eivät olisi muutoin edes tulleet?). Laivaston porukka istuskeli rupattelemassa kanssamme ja päättivät kysellä myös muita viranoimaisia. Pyysivät hakemaan dinghyllä immigrationin ja quaranteenin. Laitoimme dinghyn vesille ja he totesivat että he hakee. Kaksi isompaa pamppua jäi veneellemme ja muu porukka lähti hakemaan muita... Niin, heidän veneensä oli n.12metrinen moottorikatamaraani, joka oli kivasti meihin kylkikiinnityksessä, ja kaikki me meidän ankkurin varassa. Heidän tultuaan takaisin kaikki kävi äkkiä. Tuli selväksi että LEIMASIN on tärkeä Indonesiassa. Alle kirjoitin ja leimasin toistakymmentä paperia, juurikaan mitään tajuamatta mitä niissä sanottiin, vekseli touhuja? Eivät edes kysyneet mistään kopioita ennen kuin niitä itse tarjottiin. Ottivat vain kuivia papereista. Kukaan ei koskaan edes kysynyt veneemme papereita, ihmeellistä? Kaiken jälkeen käskettiin mennä Port Captainin juttusille ja maksamaan 50 000rupiaa quaranteenille(n.3€).  Mentyämme Port Captainin toimistoon kysyivät vain mitä siellä teemme, sonoivat että palatkaa vain ennen lähtöämme. SIIS TÄÄLLÄKÖ TIUKKA BYROKRATIA? Helpoin mesta koskaan, otti tosin kolme tuntia höpistä kaikenmaailman juttuja😂 Merivartoiston mukaan täällä käy 10-20 purjevenettä vuodessa.

Tämä on ensimmäinen vuosi kun Indonesiaan voi purjehtia ilman purjehduslupaa (CAIT). Aikaisemmin myös agentin käyttö on ollut tarpeen sisään kirjausta varten. Uusi systeemi tuntui toimivan täällä hyvin, vaikka kysyivätkin kuka meidän agentti on. Voihan olla että aikaisemmin vain agentit ovat tehneet homman niin vaikeaksi ettei siitä selviä ilman heitä...?

Moni varmaan miettii että miten aika kuluu purjehtiessa. Avomeripurjehdus on ehkä kaikkein helpointa. Laitetaan purjeet suurinpiirtein trimmiin ja tuuliperäsin/autopilotti ohjaamaan. Muutaman kerran päivässä tehdään sitten ehkä pientä purjeiden/ohjauksen trimmausta. Siispä itse purjehdus ei paljoa aikaamme kuluta. Ulos tähystämme n.30min välein ollessamme kaukana rannikosta, ja jos muusta liikenteestä ei ole tietoakaan.
Yöt mennään 2 tunnin nukkumis vuoroissa. Toinen saa siis nukkua kaksi tuntia ja toinen heräilee 30min välein tähystämään ulos. Tällä systeemillä olemme menneet kaikki ylityksemme. Päivisin ei varsinaisia vuoroja ole.
Ruokailu on aina hyvä tapa kuluttaa aikaa. Aina tosin ruuan laitto ei ole kovin helppoa keinuvassa veneessä, tiskaus kuuluu samaan osastoon.
Elokuvia ja sarjoja katsellaan reilusti.  esim. 4 tuotantokautta Family Guy:ta meni helposti tällä ylityksellä. Kirjoja meillä ei tällä hetkellä juuri ole, eli lukeminen ei kuulu ajanviettoomme.
Makoilemme, löhöilemme ja vain yritämme kuluttaa aikaa. Voisin kuvitella että vankilaelämä Suomessa on viihtyisämpää?

Matkaa kertyi n.2400nm
Keskinopeus: 4.9kt
Aikaa meni: 21vrk
Vettä kului n.200litraa
Dieseliä kului n.100litraa

Olen pahoillani tästä ehkä hieman sekavastakin kirjoituksesta. Tämä on tehty useissa osissa kesken matkan ja välillä äärimmäisen väsyneenä.