Uusi-Kaledonia - Indonesia

Perjantaina 12.08.2016
Olimme Noumean satamassa, Port Mosellessa. Lähdimme aamulla hoitamaan maasta uloskirjausta ja tekemään viimeisiä ostoksia.
Maasta uloskirjautumista varten piti käydä ensim Immigrationissa, tullissa ja sitten vielä Port Captainin toimistolla. Hommat hoituivat helposti ja tulipa tehtyä mukava n.5km kävely samalla. Tullista saimme vielä paperin Tax Free dieseliä varten. 
Port Mosellen satamasta on lähdettävä aina ennen klo 1200 muutoin joutuu maksamaan seuraavankin vuorokauden. Lähdimmekin satamasta hieman ennen kahtatoista ja menimme tankkauslaituriin josta otimme dieseliä n.150litraa ja bensaa 20litraa. Diesel maksoi n.70XFP(TaxFree, norm n.100XFP/litra) ja Bensa 110XFP/lirta. 1€ = n.120XFP.
Sitten lähdimmekin hitaasti suuntaamaan kohti ile Ndue saarta. Pääsimme saaren lähettyville ankkuriin hieman ennen auringonlaskua, matkaa Noumeasta saarelle oli vain hieman yli 10nm. Uuden-Kaledonian rannikkoa suojaa suurelta osin koralliriutta ja siinä on siellä täällä aukkoja joista pääsee sisään/ulos. Noissa aukoissa voi välillä olla koviakin virtauksia vuorovesistä johtuen.
Varsinainen matkamme alkoi siis oikeastaan vasta 13.08.2016 aamun valjetessa.
Olimme tarkastaneet että kun pääsemme koralliriutan ulosmenoaukosta klo 09.00 mennessä, matka taittuisi myötävirran viemänä. Loppujen lopuksi käyttämällämme Passe de Uiloe:lla oli vain n.1kt myötävirta, ja olimme päässeet kolmen tunnin purjehduksen jälkeen avomeren puolelle. Sääennusteet olivat lupailleet ensimmäisiksi päiviksi täysin tyyntä ja sitten kovenevaa tuulta. Kenties järjetöntä aloittaa n2500nm pitkä matka täysin tuulettomassa? Olimme kuitenkin sitä mieltä että kun menemme riittävän lähellä rannikkoa niin maatuulet toisivat tarvittavan hönkäyksen liikkumiseemme. Pääsimmekin purjehduksen makuun ja vauhtimme vaihteli alle kahdesta viiteen solmuun. 
Olimme ilmoittaneet myös kavereillemme s/y Libertalia:lle lähdöstämme. Koska meillä ei ollut aikaa hyvästeille niin he tulivat meitä veneellään avomeren puolelle hyvästelemään. Tuulet olivat heikkoja ja he tulivat meitä pohjoisen suunnalta vastaa 40ft Leopard katamaraanillaan. Kohdatessamme he vieläpä heittivät meille pienen läksiäislahjan. He myös kuvasivat dronella (ns.helikopteri kameralla) meidän matkamme tekoa ja ehkä saamme tuon videon vielä joskus julkaistuakin. Uskomatonta että toiset jaksaa lähteä purjehtimaan ihan vain huvin vuoksi useiksi tunneiksi sanomaan meille vain, Hei hei. Kiitos Michelle&Zane.
Ensimmäinen yö matkastamme jouduttiin menemään moottorin voimin, tosin hyvin hitaasti. Seuraava päivä päästiinkin jo kokonaan ilman moottoria, tosin edelleen hitaasti, mutta varmasti. Sitten alkoikin tuulet nousemaan ja useita päiviä saatiin nauttia suoraan takaa tulevasta höykytyksestä. Luvatut tuulet olivat ennusteiden mukaan n.25kt luokkaa. Eräs samalla suunnalla ollut veneilijä tosin sanoi tuulimittarin näytelleen 35kt lukemia. Meiltä tuollaiset mittarit puuttuu joten... Suoraan takaa tuleva tuuli on mielestämme kaikkein inhottavinta purjehtia veneen heiluessa puolelta toiselle. Onneksi tuuliperäsimemme nauttii täysmyötäisistä eniten ja toimii silloin todella hyvin.
Pääsimmekin yli 1000nm komeasti ja olimme kuluttaneet dieseliä vain n.10litraa. Kulutus koostui ensimmäisen yömme moottoroinnista ja jouduimme jokapäivä lataamaan akkuja moottorilla. Aurinkopaneelit olivat purjeiden varjossa suurimman osan päivästä.
Matkalla yksi tankkeri kysyi radiossa millainen vene Homeless on. Oli nähnyt meidät AIS:sin kautta. (Automatic Identification System, toimii VHF radiotaajuuksilla)
24.08.2018 Tuulet loppuivat täysin, oli meidän 12päivä merellä. Matkaa olimme taittaneet reilut 1300nm siis hieman yli puolessavälissä määränpäätä. Moottori siis käymään ja matka jatkui kohti Torres Straittiä, joka on alkoi n.200nm päästä. Mikko asensi toisen tuulettimen sisälle veneeseen, sisälämpötila aamusta jo 32°C ja päivisin yli 35°C.
Kalaa emme ole lautasillemme onnistuneet saamaan, muutakuin purkista (tähän mennessä). Vedämme perässä kahta siimaa ja tärppejäkin meillä on ollut. Aina kuitenkin syystä tai toisesta kalat ovat päässeet karkuun. Kerran katkesi koukku (7/0 kokoa), välillä näimme vain kalan hyppäävän ja sylkevän syötin suustaan jne. Lentokaloja tosin olemme saaneet enemmän kuin tarpeeksi. Niitä lentelee yöllä veneen kannelle, eivätkä ne aina pääse pois. Aamuisin onkin aina lentokalojen laskenta ja kannen siivous. Ennätys toistaiseksi 54kpl.
Matka Torres straitille jatkui hitaasti, viimeinen vuorokausi taisteltiin vielä 0,5-1kt virtoja vastaan heikoissa tuulissa. Moottori sai siis päristä kiitettävän pitkiä jaksoja.

Torres Strait
Pääsimme Bligh entranselle auringon laskiessa 26.08.2016, siis Torressin alku (ainakin meille). Tuulet olivat edelleen heikkoja, mutta virta myötäinen. Pääsimme ilman konetta etenemään. Ensimmäisenä yönä näimme vain kaksi laivaa. Reitillä pitäisi olla vilkas laivaliikenne. Seuraavana aamuna huomasimme että olimme edenneet todella hyvin ja alkoi näyttää että voisimme selvitä ulos ennen pimeän tuloa. Olimme ihmetelleen jatkuvaa myötävirtaa Torressilla. Torressilla vaikuttaa kahden meren vuorovedet, Korallimeren ja Arafuran meren.
Olimme ilmeisesti erittäin onnekkaita kun saimme virtoja vastaan vasta Prince of Wales kanavassa.Nekin olivat luokkaa 0-1.5kt. Tuulet kuitenkin painoivat takaa n.20kt voimalla joten pääsimme ihan hyvin etenemään. Kanavassa konetta käynnistäessä, moottori ei sanonutkaan mitään. Pikainen pähkäily ja avotilan lattia ylös(kiinni ruuveilla). Vika löytyikin sieltä mistä sitä ensimmäisenä oltiin etsimässä. Starttirele oli tärinästä löystynyt ja ei saanut kosketusta. Saman tyyppisen vian kanssa painittiin aikanaan myös Madeiralla ja sen takia noita releitä löytyy varalle läjä...
Kanavan loppupäässä meitä tuli vastaan Australian armeijan alus, ja he kysyivät meiltä perustiedot radion välityksellä. Veneen nimi, rekisteröinti tietoja, määränpää, lähtöpaikka jne.
Aurinko ehti laskea hieman ennen kuin olimme ulkona Prince of Wales kanavasta ja väljemmillä vesillä.
Meille sattui luultavasti todella suuri tuuri Torressia läpäistessä. Olimme lukeneet kovista virroista, yli 5kt jne. Tuulet olivat alkumatkasta heikkoja tai eivät ainakaan liian kovia ja kovenivat sitten kun niitä tarvittiin myötäiseen purjehdukseen. Pääsimme tuon n.140nm matkan vuorokaudessa, emmekä joutuneet viettämään kuin yhden yön siellä seilaten. Laivoja näimme koko reitin aikana vain 2 + armeijan alus. Siis liikennekkin hiljaista.

Olimmekin Päässeet Arafuran merelle.
Matkamme tuossa matalassa meressä alkoi täysmyötäiseen purjehtien pelkällä genualla. Seuraavana päivänä mukaan otettiin vielä isopurje ja mentiin purjeet virsikirjalla, tuuliperäsimen ohjaamana. Tuulet puhalteli 17-22solmun luokkaa + puuskat. Virtoja oli välillä vastaan ja välillä myöten. Onneksi myötävirrat vallitsevina. Kun matkaa oli jäljellä Saumlakiin n.100nm aloimme jarruttelemaan menoa. Olisi mahdotonta päästä perille valoisan aikaan jos jatkaisimme kaikki purjeet ylhäällä. Merellä olisi siis oltava vielä ainakin yksi yö. Otimmekin isopurjeen alas, ja vauhti tippui n.4solmun nopeuteen. Olimme laskeneet näin saapuvamme perille perjantaina aamun valjetessa. Päivän mittaa tuuli vielä tyyntyi niin että moottoria piti ottaa välillä apuun. 02.09.2016 aamulla paikallista aikaa 05.00 olimme jo rannikon läheisyydessä. Oli liian pimeää lähestyä ja karttojen tarkkuudesta alueella ei ollut tietoa. Käänsimme kurssin takaisin kohti avomerta. Hitaasti liplatellen odottelimme auringon nousua.
Auringon noustua lähdimme kohti Saumlakia. Oli hyvä päätös odottaa valoisaa. Matkalla oli paljon paikallisten kelluvia bambu kalastus hökkeleitä, myös paljon pieniä kalastuspaatteja oli ympäriinsä. Päästyämme Saumlakin kulmille emme nähneet yhtäkään muuta purjevenettä. Sitten aloimme etsimään ankkuripaikkaa, meillä oli jonkin verran kyllä infoa ja ohjeistusta mihin ankkuroitua. Päädyimme kuitenkin kerran korallien päälle jumiin. Onneksi pääsimme omin voimin pois ja ilmeisesti mitään vahinkoa ei aiheutunut, ehkä hieman myrkkymaalia kölistä kadonnut. Siirryimmekin väljemmille vesille ankkuriin ja jäimme odottamaan tullia ja muita viranomaisia. Paikallista aikaa klo 08.05 olimme ankkurissa.
n.tuntia myöhemmin laivaston alus tuli vierellemme, kysyimme että haluavatko tulla veneeseen. Sanoivat että mikäs siinä (eivät olisi muutoin edes tulleet?). Laivaston porukka istuskeli rupattelemassa kanssamme ja päättivät kysellä myös muita viranoimaisia. Pyysivät hakemaan dinghyllä immigrationin ja quaranteenin. Laitoimme dinghyn vesille ja he totesivat että he hakee. Kaksi isompaa pamppua jäi veneellemme ja muu porukka lähti hakemaan muita... Niin, heidän veneensä oli n.12metrinen moottorikatamaraani, joka oli kivasti meihin kylkikiinnityksessä, ja kaikki me meidän ankkurin varassa. Heidän tultuaan takaisin kaikki kävi äkkiä. Tuli selväksi että LEIMASIN on tärkeä Indonesiassa. Alle kirjoitin ja leimasin toistakymmentä paperia, juurikaan mitään tajuamatta mitä niissä sanottiin, vekseli touhuja? Eivät edes kysyneet mistään kopioita ennen kuin niitä itse tarjottiin. Ottivat vain kuivia papereista. Kukaan ei koskaan edes kysynyt veneemme papereita, ihmeellistä? Kaiken jälkeen käskettiin mennä Port Captainin juttusille ja maksamaan 50 000rupiaa quaranteenille(n.3€).  Mentyämme Port Captainin toimistoon kysyivät vain mitä siellä teemme, sonoivat että palatkaa vain ennen lähtöämme. SIIS TÄÄLLÄKÖ TIUKKA BYROKRATIA? Helpoin mesta koskaan, otti tosin kolme tuntia höpistä kaikenmaailman juttuja😂 Merivartoiston mukaan täällä käy 10-20 purjevenettä vuodessa.

Tämä on ensimmäinen vuosi kun Indonesiaan voi purjehtia ilman purjehduslupaa (CAIT). Aikaisemmin myös agentin käyttö on ollut tarpeen sisään kirjausta varten. Uusi systeemi tuntui toimivan täällä hyvin, vaikka kysyivätkin kuka meidän agentti on. Voihan olla että aikaisemmin vain agentit ovat tehneet homman niin vaikeaksi ettei siitä selviä ilman heitä...?

Moni varmaan miettii että miten aika kuluu purjehtiessa. Avomeripurjehdus on ehkä kaikkein helpointa. Laitetaan purjeet suurinpiirtein trimmiin ja tuuliperäsin/autopilotti ohjaamaan. Muutaman kerran päivässä tehdään sitten ehkä pientä purjeiden/ohjauksen trimmausta. Siispä itse purjehdus ei paljoa aikaamme kuluta. Ulos tähystämme n.30min välein ollessamme kaukana rannikosta, ja jos muusta liikenteestä ei ole tietoakaan.
Yöt mennään 2 tunnin nukkumis vuoroissa. Toinen saa siis nukkua kaksi tuntia ja toinen heräilee 30min välein tähystämään ulos. Tällä systeemillä olemme menneet kaikki ylityksemme. Päivisin ei varsinaisia vuoroja ole.
Ruokailu on aina hyvä tapa kuluttaa aikaa. Aina tosin ruuan laitto ei ole kovin helppoa keinuvassa veneessä, tiskaus kuuluu samaan osastoon.
Elokuvia ja sarjoja katsellaan reilusti.  esim. 4 tuotantokautta Family Guy:ta meni helposti tällä ylityksellä. Kirjoja meillä ei tällä hetkellä juuri ole, eli lukeminen ei kuulu ajanviettoomme.
Makoilemme, löhöilemme ja vain yritämme kuluttaa aikaa. Voisin kuvitella että vankilaelämä Suomessa on viihtyisämpää?

Matkaa kertyi n.2400nm
Keskinopeus: 4.9kt
Aikaa meni: 21vrk
Vettä kului n.200litraa
Dieseliä kului n.100litraa

Olen pahoillani tästä ehkä hieman sekavastakin kirjoituksesta. Tämä on tehty useissa osissa kesken matkan ja välillä äärimmäisen väsyneenä.