torstai 29. syyskuuta 2016
Lombok 24.-27.09.2016
keskiviikko 28. syyskuuta 2016
Flores, Rinca, Komodo kuvia/photos
lauantai 24. syyskuuta 2016
Labuanbajo, Flores island+ Komodo 19.-22.09.2016 (English)
Labuanbajos harbour is quite busy because of all those speedboats and sailing ships taking turists (constantly) to other islands to see turist attractions.
Having said that, this was a first turistic TOWN we've seen in Indonesia. Diveshops, turist info points, western style cafes&restaurants everywhere.
Again, like in almost every town, there was a night market where we bought veggies&fruits plus nice local snacks (filled tofu, fried bananas...).
That market was the best thing in there!
Here we also went to harbour master to get stamp to our crew list and told them our next destination (We said Lombok, eventhough we visited Komodo island shortly).
Heard some bad stories about harbour master there but we had no problems...maybe they changed their staff;)
So we spent only one night there and decided to start our few days trip to Medana bay,Lombok.
Rinca island 17. - 19. 09.2016 (Still Indonesia)
In Rinca (or Rindja, it has many variations;)) we were in two different anchorages. First night we spent in Lehok Ginggo. It was a beautiful and peaceful place. Just after anchoring, we saw Komodo and monkeys on the beach. We had a nice and amusing evening watching monkeys doing their rituals.
Again no other sailingboats there, only 2 local fishingboats.
Next morning we went to other anchorage, Loh Buaya. It wasn''t that peaceful anymore,because local speedboats took turists there to see Komodo dragons. Also komodos were our reason to be there(they live in 4 islands in Indonesia).
Next morning at 7 we went to shore and made nice few hours hike with ranger/guide. We saw many komodos, water buffalo, monkeys,deers, wild big&birds. Our guide Primus told interesting stories about komodos and their way of living (so all info I'll write is what he told us...didn't google anything afterwards;))
These dragons can live up to 50 years and biggest one seen in Rinca is over 3m long! Male komodos don't take care about their families and also females leave their "babies" after 3 months. Untill 3 years old they live in tree, because adults also eat their own babies.
They only come down for eating. Komodos can be even one month without eating! Those beasts eat: water buffalos, monkeys, bigs, birds, deers and also humans (they can smell "meat" with their tongues even up to 5km!).
Our ranger/guide had long stick with him for the case komodo tries to attac us. They push their neck down with the stick...Fortunately there was no need for that.
For example if water buffalo gets biten they can still stay alive/suffer even one week before they die for the poisoning.
We had to pay about 15e fee per person for entering there (incl. ranger). It's not recommended to walk alone there...and we wouldn't eather!Felt safe with the ranger who knew how komodos act.
In this bay we finally met other sailors...since New Caledonia we didn't see any.
It was Australian catamaran s/y Chantilly 1. And guess what??!!They are coming to same direction with us. Nice, young people.
After hiking we both left at the same time towards Flores island and Labuanbajo.
Kupang, West Timor 10. - 15. 09. 2016
We arrived Kupang after 4days of sailing from Saumlaki. It wasn't the easiest passage, because we were almost all the time "near" the coast.Saw also floating fishing traps,barrels, lots of carbage and few curious fishingboats (one came very close to us but we started speeding with motor).
In Kupang we anchored in front of Teddy's bar. That's common anchorage there. It can be sometimes rolly in the afternoon, but mostly it was ok. Good holding.
Landing with dinghy was sometimes challenging because of breaking waves. It was safe to leave dinghy on the beach near Teddy's bar.
So our arrival day was saturday and after we anchored and checked all was ok we went to shore for searching harbour master.
On the beach there was a man waiting for us. He introduced hisself as Ayub the "boat agent".He wanted to help us with boat clearance but as we did that already in Saumlaki,we only had to go and see harbour master.
Auyb came with us and we took a "Bemo" (=local bus). It was about 15mins drive and costed us 3000RP (about 0.20e)/each/one way.
After a quick visit at the harbour master, we took a Bemo and went back to town.
Kupang is a good place for stocking up. Few bigger supermarkets and in the evening (starting 5-6pm) there is a night market where they sell veggies, fruits, fish, local dishes. You can eat very cheap.
In Kupang there is not very much to see. They advertise some beaches where you can enter after paying a small fee, but those beaches were dirty and in one of them was a crocodile warning!
In general Indonesian waters are full of rubbish. That's really sad. People trow plastic bottles to sea eventhough there is a rubbish bin next to them.
From Kupang you can make some trips to other cities and to mountains,but prices were too hight for our budget.
So we did "Homeless style" and did few longer walks out of city. We saw how locals live ect. Enjoyed that a lot!
I keep saying this but, indonesians are so so friendly, helpful and welcoming.
And we helped each other with languages. Lots of fun!
In Kupang we could hear daily prayers from Mosques ans that was something new for us.
If you are going to Kupang with sailingboat, there are few good boat agents what you can use. Charlie, who is in my opinnion the best(very helpful and speak good English)and other good one is Ayub who helped us to find port captain. I don't know how much they charge for clearing in, but those two seemed to be reliable.
There was also one guy (who was always drunk) who introduced himself as "only security guy" and boat agent in town. Well, he was harmless and he finally understood when we kindly told him we don't need his help. He wanted 50 000RP/3e a day for watching our dinghy...
We spent 4 days in Kupang and it was nice to get to know locals and hear about their culture.
Had good and cheap food there aswell.
Only disappointing thing was dirtyness and laundry service. We paid 15 000RP per kg and got our clothes back wet. It wasn't even the cheapest place. We heard that in Indonesia normal price is 7000-8000RP per kg.
Ok, small things😁
Komodos, Flores - Lombok
Kupangista Komodo saarille paineltiin 260nm koneen voimin. Tuulta ei ollut oikeastaan nimeksikään... Olimme päättäneet mennä ensimmäiseksi Rinca saarelle jolla elää komodo varaaneja, maailman suurimpia liskoja.
Olimme päättäneet yrittää päästä perille kahden yön tekniikalla, tarkoittaen siis että vauhti oli pidettävä jatkuvasti n.5kt kulmilla. Asiaa hankaloitti se että Komodo ja Rinca saaren välillä on kovia virtauksia jotka tähän vuodenaikaan puskevat pääosin vastaan. Siis pohjoisesta etelään, pahimmillaan jopa 12kt voimalla. Siis lähes 2x meidän veneen huippunopeus...
Onneksi matkan aikana ehdittiin hieman opiskella että niillä kulmilla virtauksien suunta lasketaan kuun ylimmän ja alimman pisteen mukaan (ei lasku ja nousu). Tähän vuoden aikaan -3 ja +1 tunti ylimmästä ja alimmasta pisteestä tarjoaa virtoja etelästä pohjoiseen...
Pääsimmekin hienosti aamupäivästä lähelle Rinca saaren eteläosaa kunnes saimme vastaan 2,5kt virrat. Onneksi virrat loppuivat kun pääsimme saarten väliin. Pääsimme perille Lehok Ginggo lahdelle mukavasti ennen auringonlaskua. Heti ensimmäisen 10min jälkeen näimme ensimmäisen komodon. Heti perään taivaalla liiteli kotka ja auringon laskiessa apinoita tuli rannalle useampi kymmenen. Katseltavaa riitti siis koko illaksi. (Rehellisesti sanottuna emme uskaltaneet rantautua, komodojen takia ja eipä olisi aikakaan riittänyt). Paikalliset kalastajat kävivät kysymässä oltaisiinko kiinnostuneita hummereista, emme olleet... Itse asiassa koko komodo saaristo on luonnonsuojelualuetta ja kalastus kielletty, eipä tuntunut moniakaan paikallisia haittaavan.
Seuraavana aamuna suuntasimme kohti Loh Buya lahdukkaa josta löytyy puistonvartijoiden tukikohta ja mahdollista tehdä opastettuja kierroksia (turvallisia). Viimeksi turisti kuollut komodojen takia 1979, jäljelle oli jäänyt aurinkolasit ja kamera...
Matkaa varten olimme laskeneet hieman virtauksien suuntia ja toivoen että kaikki menee hyvin. Lähdettyämme ankkurilahdelta ei ollut virtoja ollenkaan ja välillä hieman vastaan. Hieman myöhemmin näimme pari paikallista venettä suuntaavan samaan suuntaa ja huokaisimme helpotuksesta että virtojen täytyy olla meille suotuisia. Saimmekin eräässä hieman kapeammassa kohdassa jopa yli 9kt myötävirrat. Vesi pyörteili välillä rajusti ja vene tuntui välillä kääntyvän hetkessä lähes poikittain ja hetken päästä taas toiseen suuntaan. Kivaa koskenlaskua purjeveneellä. Taaskaan kerran ei tuulista ollut tietoakaan...
Pääsimme lopulta hienosti perille kapeaan lahdukkaan jossa paljon liikennettä. Laskimme ankkurin n.20m veteen lähes keskelle lahdukkaa. Paikalla oli myös toinen purjevene, vihdoin.
Kävimme rannassa kyselemässä retkiä, ja sovimmekin tulevan seuraavana aamuna, välttäen keskipäivän paahteen ja sunnuntailisät.
Reissu oli paikallisittain erittäin kallis, n.500 000rp (n.38€) oppaineen kahdelta. Vaellus kesti n.2h ja se oli ns. Medium lenkki. Matkalla näimme heti alkuun valtavan komodon joka asteli meitä vastaan polkua pitkin. Oppaat käski kaikki turistit kiireellä kiipeämään pienen kivi/kallio korokkeen päälle. Samalla he hieman ohjailivan kepein komodoa poispäin meistä. Näillä kulmilla ei pidä kulkea yksin edes lyhyitä matkoja... Myöhemmin näimme useita komodoja, vesipuhvelin, villisian ja apinoita. Taisi muutama peurakin vielä loppumatkasta näkyä.
Komodon purema on myrkyllinen ja tappaa jokusien päivien viiveellä. Lisäksi voivat juosta n.20km/h vauhtia, mutta vain lyhyitä matkoja(?). Normaalisti kuitenkin näyttävät varsin laiskoille kuumuudesta johtuen. Ovat aamuisin virkeimmillään...
Reissun jälkeen palasimme veneelle ja otin perämoottorin dinghystä pois ja suuntasimme kohti Labuan Bajoa. Aamun retkellä olimme tavanneet Austraalialaisen katamaraanin Chantilly 1 poppoon. Pariskunta joka on myöskin suuntaamassa kohti Thaimaata. He siirtyivät myös Labuan Bajolle ja toimivat siellä meidän oppainamme... Olivat pyörineet niillä kulmilla jo pidemmän aikaa. Kaupunki oli meille ensimmäinen turistimesta Indonesiassa. Kaikkialla englannin kielisiä ilmoituksia ja länkkärirafloja. Toisaalta varsin mukavaa vaihtelua kaiken riisin pupeltamisen jälkeen. Asiointi kielenä tuntui englanti toimivan lähes kaikkialla varsin hyvin, jopa vihannes torilla.
Kävimme jälleen Harbor Masterin toimistolla hakemassa leiman paperiin vaikka olimme kuulleet että se on tarpeetonta ja kyseinen Harbor Master olisi todella kauhea. Meillä ei mitään ongelmia asian suhteen ollut ja kaikki hoitui jouhevasti. Vietimme Labuan bajolla kaksi yötä ankkurissa (08°30.94S 119°52.14E). Paikalliset toimittivat jälleen kerran veneelle dieselit ja vedet.
Labuan bajolta siirryttiin Komodo saaren pohjois-kulmaan yhdeksi yösi ankkuriin (08°26.770S, 119°27.126E), matka vajaat 30nm. Komodolla hieman snorklattiin ja aamulla olikin taas aika nostaa ankkuri ja suunnata kohti Lombok saarta. Matkaa Lombokin Medana bayhin kertyi hieman reilut 200nm. Taas kerran kone sai hoitaa käytännössä koko matkan. Purjeet olivat silloin tällöin hieman apuna. Moottoriimme onkin tullut tunteja jo lähes saman verrankuin Suomesta Uuteen-Seelantiin matkatessa...
Medana bay marinassa (08°21.839S, 116°07.748E) on tarjolla laituri ja poijupaikkoja, ankkurointikin onnistuu. Me valitsimme poijun. Hinta n.6€/ yö sisältäen suihkut(edellinen kerta suihkussa oli Uudessa-Kaledoniassa pari kuukautta sitten). Laituri ei paljoa enempää olisi maksanut, mutta emme halunneet mennä satamaan, koska niistä saa helposti kaikkia örkkejä veneeseen (muurahaisia, torakoita, rottia jne...)
Henkilökunta pyysi meiltä veneen paperit ja passin kopiot jne. Lisäksi veneen sisäänkirjaus paperin. Meillä ei moista paperia edes ole. Emme Saumlakissa sisäänkirjautuessa, koskaan tavanneet tullia..
Nyt onkin hieman epäselvää onko Homeless laittomasti Indonesiassa ja miten hommat hoituu... Onneksi olemme käyneet joka paikassa Harbor Masterilla hakemassa leimat papereihimme... Se ei ole nykysysteemin mukaan kuulemma edes tarpeen, koska jokaisella veneellä tulisi olla AIS (Automatic Identification System) ja se riittää kuulemma nykyään, kunhan vain muistaa päällä pitää. Indonesia systeemit ovat muuttuneet tänä vuonna online pohjaisiksi ja kaikkialla on hieman epäselvyyksiä miten mikäkin toimii.
Menemme Balilla käymään tullissa selvittelemässä hieman meidän paperiasioita, kunhan sinne joskus purjehdimme... Ainakin siihen asti kapu saa kulkea vapaalla jalalla😆
maanantai 19. syyskuuta 2016
Kupang
Viikonloppuna ja maanantaina oli jokin muslimien pyhä/vapaapäivä ja monet paikat olivat kiinni(muslimi omisteiset). Eilen tiistaina käytiin kävellen paikallisella Lippo ostoskeskuksella ja samalla saimme n.10km kävelyn ja näimme hieman paikallisten asutusta ym. Ostoskeskus oli kallis paikka, mutta ilmeisesti aitoa merkkitavaraa kauppaavat. Ainakin hintojen perusteella. Parasta antia oli kuitenkin ehkä ilmastointi, tuntui oikein luksukselta olla viileässä tilassa. Ostoskeskuksen yhteydestä löytyi myös asiallisen kokoinen supermarket. Paljon kaikenlaista, mutta hinnat ei käytännössä juuri eroa pienempiin kauppoihin joita löytyy läheltä rantaa.
Aikaisemmin kirjoitin että Dingin vartioinnista rannalla meitä ei ole edes huolittu rahaa. Eilen tuli rannalta mies esittäytyen että hän on rannan dinghy vahti. Vrk maksaisi 50 000rp/3€, ja muutoinkin hän hoitaisi vedet, pyykit jne. Tietenkin hän haluaisi hoitaa kaiken yksinoikeudella ja muualta ei edes vettä saisi ottaa. Selitimme että rannan muut myyjät kyllä dinghiämme katsovat kun heidän palveluitaan käytämmekin. Tuntui hieman että kyseessä alkaa jo olla kiristys.Ranta tuntuu hyvin turvalliselle ja siinä usein paljon paikallisia lapsiperheitä jne.. Emme maksaneet mitään ja kiitimme vain informaatiosta, saa nähdä kuinka meidän käy... Dinghy kuitenkin lukittu 6mm ankkuriketjun pätkällä, vaijerilukoista luovuttiin kun ne saa kuitenkin jo kohtuu pienillä kulmaleikkureillakin poikki. (Dinghy pysyi kyllä hyvin rannassa ilman maksamistakin, ja tämä vahtikin rupatteli vain niitä näitä eikä rahaa enään myöhemmin kysellyt)
Täällä kulmilla näitä vene "agentteja" kyllä riittää. Lähes kaikki haluavat että kaikki asiat hoidetaan heidän kauttaan ja muille ei saisi edes puhua... Tosin agenteista Frenky Charles, neuvoi meitä etsimään pesulan kadulta ja sanoi että säästetään paljon. Veimmekin vaatteemme erään hostellin pesulaan. Ei ollut sekään halvin(15 000rp/rp 1€/kg), ja vaatteet saatiin kosteina takaisin.... Paikallisten pesuloiden hinnat alkaa ilmeisesti n.7000rp/kg, kunhan vain sellaisen löytää. Agenttien kautta pesupalvelut voi olla luokkaa 50 000rp/kg.
Keskiviikkona hyppäsimme paikalliseen bussiin (Bemo) ja n. 10km matka maksoi 3000rp Harbor masterin konttorille. Tarkoitus oli kirjautua ulos Timorilta. Pienen hetken ja paperien tutkiskelun jälkeen totesivat että, turhaan tulimme. Olimme jo aikaisemmalla käynnillä saaneet kuulemma papereihimme tarvittavat leimat. Täällä edes paikalliset ei aina tiedä kuinka homma tomii. Olimme sisään kirjautuessa kysyneet tarvitseeko kirjautua vielä ulos ja vastaus oli, kyllä.
Olimme aikaisemmin ajatelleet viettävämme Kupangissa perjantaihin saakka, mutta päädyimmekin jo lähtemään torstai aamuna. Kupangilla kun ei ihan hiervästi ole annettavaa pidemmäksi aikaa... Esimerkiksi mainostavat rantoja jotka ovat todella roskaisia ja toisella asustelee krokotiili...
Torstaina ankkuria nostaessa oli vähän ongelmia. Ketju oli tarttunut pohjassa johonkin jo 10metriä ennen ankkuria. Oli todella tiukassa, mutta pyörimällä ja joka suuntaan kiskomalla ja moottorilla repien saatiin irti. Sitten olikin ankkuri kaivautunut tiukkaan/jumissa. Se oli onneksi hieman helpompi ylös saatava. Vesi ei ankkuripaikalla ole kirkasta ja siellä voi olla oikeastaan mitä vain pohjassa. En ihmettelisi vaikka olisi uponneita veneitä, hylättyjä poijuja jne.
keskiviikko 14. syyskuuta 2016
Kohti Floresia. Flores here we come!
Kupangista kirjoittelemme myöhemmin lisää ja laitamme kuvia.
https://share.delorme.com/homeless
Linkin kautta jälleen näet missä menemme.
Today thursday 15.9 we are leaving Kupang. Next stop will be at Flores islands. Hopefully we'll be there in 2-3 days. I'll write later about Kupang...and we'll put also some pics.
sunnuntai 11. syyskuuta 2016
Merimatka Kupangiin
Matkasta n. puolet taitettiin purjehtien ja puolet koneella.
Muutamia sykettä nostattavia hetkiäkin koettiin. Paikallisvene tuntui vain suuntaavan meitä kohti vaikka muutimme kurssia. Lopulta jouduimme ottamaan konetta apuihin että saimme riittävästi väliä kohtaamisellemme. Tiedä sitten miksi meitä niin lähelle tulivat, ehkä vain mielenkiinnosta katsomassa meitä...? Näimme myös yhden ajelehtivan(?) veneen matkan varrella. 200litran tynnyrikin uiskenteli vastaan. Ajelehtivia verkkoja taisi myös olla, onneksi usemman metrin korkuisella lipulla varustettuna...
Kaiken kaikkiaan matka sujui hyvin ja perille pääsimmekin nopeammin kuin olimme edes ajatelleet. Olimme laskeneet 5vrk matkaan, mutta lopulta tuo n.550nm matka kestikin hieman reilu 4vrk.
Saavuttuamme perille oli ankkurissa yksi katamaraani. Sekin hävisi jo ennen kuin ehdimme edes dinghiämme laskea. Olimme siis jälleen kerran ainoa purkkari. No painelimme rantaan ja meitä oltiinkin heti vastassa. Paikallinen "agentti" joka auttaa sisäänkirjautumis muodollisuuksissa. Onneksi olimme jo kirjautuneet sisään Saumlakissa. Täällä homma olisi ollut työläs ja tullut maksamaankin läjän rahaa. Meidän täytyi vain mennä PortCaptainin juttusille hoitamaan muodollisuudet. Agenttimme Ayab lähti näyttämään mistä Kyseinen toimisto löytyy. Bussimatka oli n.15-20min ja ei kustantanut kuin reilun euron edestakaisin.
Päivisin täällä alkaa tuulemaan n.klo1200 pohjoisesta ja ankkuripaikka on täysin suojaton aalloilta ja tuulelta. Merituuli hellittää joskus kahden kolmen kulmilla... Aallokon se saa n.1m korkuiseksi ja veneessä olo on melkoisen epämukavaa. Pohjoistuulten loputtua jää aallokko pohjoisesta ja tuuli ollut meillä idästä. Siis vielä pomppuisampaa eloa veneessä, kun aallokko hakkaa suoraan kylkeen tuulen pitäessä keulan kohti itää. Onneksi aallokko rauhoittuu aikanaan...
En tiedä onko tämä täällä normaalia aina, mutta olen asiasta kyllä muualtakin lukenut varoituksia.
Rantautuminen dinghillä voi olla myös oma haasteensa allokon vuoksi. Välillä joutuukin hieman katsomaan että milloin oikein rantaan menee. Välillä olemmekin rantautuessa saaneet useiden metrien surffeja dinghyllä... märkää puuhaa.
Kupangista huomaa että on tultu muslimi alueelle. Moskeijoiden rukoukset raikaa aamuin illoin... Toisin kuin Saumlakissa jossa asukkaista oli 98% kristittyjä. Muutoin uskonto ei ole kovinkaan paljoa läsnä katukuvassa. Mitä nyt jokusia hunnutettuja naisia siellä täällä.